marraskuussa

Hiljalleen

kutistumme kaikki

pimeyden painon alla,

vetäydymme kyyryyn kylmyyden keskellä.

Katseemmekin kääntyvät sisäänpäin.

Sytytän kynttilät

jotta huomaisin olevani vielä elossa.

Ja sitten unohdun nautinnollisesti nurkkiin lojumaan

tai peiton alle uinumaan

Aamuisin suihkussa hamuan itseeni veden koko lämmön.

Lähde

Vesi rauhottaa mua jollain erityisellä tavalla. Varsinkin järvien rannoilla koen olevani jotenkin tosi kotona. Ja veden äänet. Ne on uskomattoman vangitsevia. Vesi on mulle ilmeisesti myös tärkeä inspiraation lähde. Selatessani sanasäilöjäni löysin nimittäin paljon veteen liittyviä säkeitä. Tässä niistä muutamia:

Sateen jälkeen

seesteisyys

Veden vihreä peili on kotini.

 

Rakastan järveä.

Sitä, kuinka veden ollessa korkealla

sen pinta vaihtaa väriä taivaan mielialan mukaan.

Tapanani bussimatkalla kotiin

On tarkistaa, millä tuulella lähijärvi on.

Viime aikoina se on ollut päilyvää pimeää,

oransseja heijastuksia täynnä.

Veden lempeä, tumma syli.