Aamun kainalossa

Taivaan aamuhaukotukset

kevyen valkoisina säteinä nousevat taivaan kattoja pitkin

Pakkanen

hajottaa valon kirveleviksi puuskiksi.

Sanojesi taloon kasvaa uusia kerroksia, olen löytänyt lempihuoneeni

sen nurkassa

villatossut jalassa yöpaidassa kuuma muki kädessä silmät puoliummessa painaudun auringon nousun katveeseen

Katson maailmaa aamuisin silmin,

se tuoksuu lumelta ja varovaisesti syttyviltä liekeiltä

Matkani kesästä talveen

Olen ihmetellyt laskevia aurinkoja

ja

raottanut sydäntäni nousevien kajossa

Olen kävellyt uusia reittejä ja katsonut vanhoja uusin silmin

Olen opetellut ulkoa eräiden kiviportaiden kulumia

ja laskenut valkeita aamuja, liian hitaasti väheneviä

Sitten

Jätin raajani hetkeksi rauhaan

ja

annoin mielelleni luvan etsiä, kysyä ja löytää

Pimenevät illat kipusivat painaviksi harteilleni

mutta ikkunoiden sisältä kajastava nauru kohosi kanssani kattoon

Niin monta uutta hymyä olen oppinut tuntemaan

ja uuden rahajärjestelmän:

eurojen sijaan yksikkönä on yliopiston lounaat







p.s. Vielä voin toivottaa teille hyvää uutta vuotta vai mitä?