Just nyt on sellanen olo, että joka paikasta tulee hirveästi asiaa ja tekemistä. Niin paljon etten ehdi yhtään pysähtyä ajattelemaan omia ajatuksiani. On lukutöitä, on kirjoitustöitä, on esitelmiä ja vaikka mitä. Yliopisto on pikkuhiljaa paljastumassa paikaksi, jossa pitää oikeasti tehdä hommia. Muutenkin tuntuu, että maailma tulvii vähän liikaa turhaa informaatiota . Tekisi mieli sanoa vaan, että
Mutta onneksi silloin, kun omat sanat hukkuu informaation sekalaisuuteen, voi lukea muiden kirkkaita, ilmavia sanoja,. Viime päivien parhaita:
"Sinä yönä
äkkiä musta tunti, haava ilmassa
kuin saksin leikatut
tähtien valot
kiitävät ajasta irti."
Kirsi Kunnas
p.s. Kuva We Heart It
